Näin valehtelen somessa

Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olla some-ystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.

Totta ja tarua. Hotellit valitsen edullisuuden perusteella, tapahtumat kiinnostavuuden ja ravintolat pääsääntöisesti sen perusteella kuinka hyvä gluteeniton valikoima niillä on. Kahvilan saatan valita sen esteettisyyden perusteella.

Sisustan, teen kattauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.

Totta ja tarua myöskin. Sisustan kyllä omaa silmää miellyttäväksi, mutta kyllä mun sisustus on myös Instagram-worth mun mielestä! :D Kattauksia en harrasta. Pukeudun pääsääntöisesti ihan normi arkivaatteisiin, jotka ei oo niin kauheen mielenkiintoista kuvattavaa.

En ota itsestäni kuvia, enkä Insta stories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.

Tarua. Toki mieluummin otan kuvia ja videoita, kun on meikkiä, mutta joskus tulee otettua varsinkin Insta Storyjä ilman meikkiä.

Teen asioita ja kerron asioista blogissa, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni. 

Ööm. En oo ihan varma mitä tällä haetaan takaa? Mutta totta, että kirjoitan blogiini vain postauksia, jotka sopivat tänne. Enkä yhtäkkiä tee suositus-postausta lasten leikkimatosta.

Käsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalle. 

Totta ja tarua. Enimmäkseen säädä valotusta yms. mutta saatan myös kuvista poistaa esimerkiksi finnin, joka ei ole siinä enää ensi viikolla. Mutta esimerkiksi kropan muotoja en ala muokkaamaan.

Silottelen elämääni somessa.

Totta. Vaikka yritänkin puhua toisinaan myös niistä elämän ikävistä puolista, esimerkiksi. olen puhunut täällä ja Instagramissa aika avoimesti esim. yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista. En kuitenkaan kerro aina, kun mulla on huono päivä tai on jotain ongelmia arkielämässä. Mun mielestä on kuitenkin kivempi kertoa niitä positiviisia juttuja, joilla myös toivottavasti inspiroin ja piristän teitä! Toki välillä haluan puhua niistä syvällisemmistä jutuista ihan vaan muistutella teitä, ettei meidän bloggaajien ja vaikuttajien elämä ole ruusuilla tanssimista vaikka sen kuvan voisikin saada.

Kadun joitakin blogiyhteistöitäni.

Tarua. Valitsen tarkkaan yhteistyöt ja olen toistaiseksi ainakin säästynyt yhteistöiltä, joita katuisin!

Bloggaajien elämä on glamourista. 

Tarua. Kuinka typerä väite. Me eletään aika lailla samanlaista arkea, kuin kuka tahansa muu. Toki isommilla vaikuttajilla on paljon tapahtumia, yhteyksiä ja matkoja. Mutta me vähän pienemmät eletään sitä ihan perus elämää ja se on aika kaukana glamourista. Me vaan yleensä näytetään teille ne elämän kivat ja mielenkiintoisemmat puolet!

Ajattelen hetket Instagram-kuvina.

Tarua. Onneksi mun aivot ei ole ohjelmoitunut tähän. Toki välillä tulee mieleen, että tästä saa kivan kuvan, mutta onneksi sitä ei tule koko ajan mietittyä.

Seuraan Jodelia ja keskustelupalstoja sekä googlaan nimeni tasaisin väliajoin.

Tarua. Ensinnäkin Jodel on mun mielestä jotenkin ärsyttävä sovellus. Muutenkaan en seuraa keskustelupalstoja. Mitä mä niistä saisin edes irti? En mitään.

Tutustun blogin/somen kautta ihmisiin, joiden toivon auttavan itseni kuuluisuuteen. 

Tarua. En todellakaan. Oon kyllä tutustunut moniin ihmisiin mikä on ihan parasta, koska tykkään ihan super paljon tutustua uusiin ihmisiin. Mutta en koskaan voisi tutustua ihmisiin hyötyäkseni siitä itse jotain. Mutta on ihanaa tutustua ihmisiin, joilla on sama mielenkiinnon kohde ja harrastus kun sulla!

Bloggaaminen ei ole oikea työ.

Tarua. Mä todella toivon, että ihmisten asenne tätä hommaa kohtaan pikkuhiljaa muuttuisi. Tää homma vaatii aika paljon aikaa. 

Ostan tuotteita tai vaatteita ainoastaan kuvattavaksi.

Tarua. Mulla on muutenkin tullut hirveä vimma päästä eroon kaikesta turhasta, joten en vois ostaa asioita vain siksi, että kuvaan ne ja sit ne jää pyörimään kaappiin. Ei, ei ja ei.