Olin viime viikonlopun iskän luona ja yksi viikonlopun tavotteista oli saada siellä meneillään olevaa remonttia eteenpäin. Lauantaina hyödynnettiin lämmin, mutta tuulinen päivä ja käytiin hetki iskän kanssa veneilemässä. Siitä ajelin vielä yhdelle uimarannalle käymään viilentävällä pulahduksella. Kun olin valmis ja tein lähtöä, huomasin ajattelevani että nyt pitää lähteä, että ehdin jatkamaan remonttia. Sit tajusin että hei! Mulla ei ole oikeasti mikään kiire. Mä luon itse itselleni sen kiireen. Miksi en voisi jäädä hetkeksi aikaa tähän rannalle istuskelemaan, nauttimaan kauniista päivästä ja kuuntelemaan aaltojen liplatusta? Siinä rannalla istuskellessani mulle tuli jotenkin tosi hyvä olo. En stressannut mistään, elin just siinä hetkessä. Tajusin, että osa stressistä ja kiireestä me luodaan ihan itse. Ei se mun remontti sieltä karkaa, jos istun tässä hetken ja oon vaan.
Mun mielestä olis tosi tärkeetä osata elää ja nauttia hetkistä. Ihan niistä arjen pikkujutuista. Käy kaupassa rauhassa, tutki uusia juttuja. En usko, että sun päivä menee pilalle, jos käytät kaupassa käyntiin extra 15 minuuttia. Voit jopa löytää uusia lemppareita! Tai kiireisen salitreenin sijaan, pidä vaikka kotona pieni jooga tai meditointihetki. Me voidaan kuitenkin niin helposti itse vaikuttaa siihen kiireen tunteeseen. Tottakai on niitäkin päiviä, kun on minuuttiaikataulu. Mutta sillon kun sitä ei ole, niin älä turhaan luo itsellesi sitä kiirettä. Ota aikaa, nauti pikkujutuista, tee asioita rauhallisemmin. Uskon, että jos kaikki osattaisiin rauhoittua, niin oltaisiin ehkä jopa onnellisempia<3
Carpe Diem♡
Lähetä kommentti
Kommenttisi piristää päivääni, olethan kuitenkin asiallinen♡